| Chapter 17 |
1 | Parempi kuiva kannikka rauhassa kuin talon täysi uhripaistia riidassa.
|
2 | Taitava palvelija hallitsee kunnotonta poikaa ja pääsee perinnönjaolle veljesten rinnalla.
|
3 | Hopealle sulatin, kullalle uuni, mutta sydämet koettelee Herra.
|
4 | Paha kuuntelee häijyjä huulia, petollisuus kuulee pahoja kieliä.
|
5 | Joka köyhää pilkkaa, se herjaa hänen luojaansa; joka toisen onnettomuudesta iloitsee, ei jää rankaisematta.
|
6 | Vanhusten kruunu ovat lastenlapset, ja isät ovat lasten kunnia.
|
7 | Ei sovi houkalle ylevä puhe, saati sitten ruhtinaalle valhe.
|
8 | Lahjus on käyttäjänsä silmissä kallis kivi: mihin vain hän kääntyy, hän menestyy.
|
9 | Joka rikkeen peittää, se rakkautta harrastaa; mutta joka asioita kaivelee, se erottaa ystävykset.
|
10 | Nuhde pystyy paremmin ymmärtäväiseen kuin sata lyöntiä tyhmään.
|
11 | Pelkkää onnettomuutta hankkii kapinoitsija, mutta häntä vastaan lähetetään armoton sanansaattaja.
|
12 | Kohdatkoon miestä karhu, jolta on riistetty poikaset, mutta älköön tyhmä hulluudessansa.
|
13 | Joka hyvän pahalla palkitsee, sen kodista ei onnettomuus väisty.
|
14 | Alottaa tora on päästää vedet valloilleen; herkeä, ennenkuin riita syttyy.
|
15 | Syyllisen syyttömäksi ja syyttömän syylliseksi tekijä ovat kumpikin Herralle kauhistus.
|
16 | Mitä hyötyä on rahasta tyhmän käsissä? Viisauden hankkimiseen ei ole ymmärrystä.
|
17 | Ystävä rakastaa ainiaan ja veli syntyy varaksi hädässä.
|
18 | Mieltä vailla on mies, joka kättä lyöpi, joka menee toista takaamaan.
|
19 | Joka toraa rakastaa, se rikkomusta rakastaa; joka ovensa korottaa, se hankkii kukistumistaan.
|
20 | Väärämielinen ei onnea löydä, ja kavalakielinen suistuu onnettomuuteen.
|
21 | Tyhmä on murheeksi siittäjällensä, ja houkan isä on iloa vailla.
|
22 | Terveydeksi on iloinen sydän, mutta murtunut mieli kuivuttaa luut.
|
23 | Jumalaton ottaa lahjuksen vastaan toisen povelta vääristääksensä oikeuden tiet.
|
24 | Ymmärtäväisellä on viisaus kasvojensa edessä, mutta tyhmän silmät kiertävät maailman rantaa.
|
25 | Tyhmä poika on isällensä suruksi ja synnyttäjällensä mielihaikeaksi.
|
26 | Paha jo sekin, jos syytöntä sakotetaan; kovin kohtuutonta, jos jaloja lyödään.
|
27 | Joka hillitsee sanansa, on taitava, ja mielensä malttava on ymmärtäväinen mies.
|
28 | Hullukin käy viisaasta, jos vaiti on; joka huulensa sulkee, on ymmärtäväinen.
|